Työnäkyni piispana

En kuulu mihinkään herätysliikkeeseen, vaan hengellinen identiteettini on "luterilainen kristitty". Luterilaisuus on sillanrakentajien teologiaa, koska luterilaisuus sijaitsee katolisuuden ja reformoidun kristillisyyden välissä. Niinpä kirkkomme on toiminut ekumeniassa samankaltaisena sillanrakentajana kuin suomalainen ulkopolitiikka lännen ja idän välissä. Mielestäni luterilaisuuden keskeisiä teemoja ovat Jumalan armollisuus ja ihmisen vanhurskauttaminen uskon kautta, Jumalan läsnäolo armon välineissä ja seurakunnassa, yleinen ja erityinen ilmoitus, Raamatun jakaminen lakiin ja evankeliumiin sekä ristinteologia, jossa Jumala lähestyy ihmistä vastakohtaansa kätkeytyneenä.

Kirkkomme sisälle on vuosisatojen kuluessa syntynyt monenlaisia herätysliikkeitä. Vanhempaa herätysliikehdintää edustavat esimerkiksi rukoilevaisuus, körttiläisyys, evankelisuus ja lestadiolaisuus, uudempaa esimerkiksi viidesläisyys. Kaikkein uusimmat herätysliikehdinnät ovat syntyneet mm. yhdenvertaisuusliikkeen ja ympäristöliikkeen ympärille. Mielestäni kaikilla näillä täytyy olla kotipaikka kirkkomme sisällä. Herätysliikkeet ovat kirkolle sekä kruunun jalokiviä että kiviä kengässä. Piispan tehtävä on tarvittaessa sovitella herätysliikkeiden välejä, suitsia ylilyöntejä sekä muistuttaa että kirkko on enemmän kuin herätysliikkeensä. Uskon, että tällä tavalla on mahdollisuus silloittaa myös vastakkaisuuksia myös tärkeiksi koetuissa kysymyksissä. Kolmen maakunnan hiippakunnassa on myös soviteltava maakuntien välillä.

Mielestäni hiippakuntaa kannattaisi kehittää hallinnollisesti yksinapaisemmaksi ja toiminallisesti moninapaisemmaksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Lapuan asemaa hiippakunnan hallinnollisena keskuksena korostetaan esimerkiksi siten, että tuomiokapitulin kollegio kokoontuu pääsääntöisesti Lapualla ja pappisvihkimykset toimitetaan pääsääntöisesti Lapuan tuomiokirkossa. Toiminnallinen moninapaisuus tarkoittaa sitä, että hiippakunnan toiminnassa huomioidaan kaikki kolme maakuntaa sekä niiden keskuskaupungit Vaasa, Seinäjoki ja Jyväskylä. Lisäksi on hyödynnettävä entistä enemmän digitaalisuuden suomia mahdollisuuksia.