Vastaukset kirkkokansan kysymyksiin

Jouko vastaa 51:een kysymykseen, jotka on lähetetty piispaehdokkaille vastattaviksi.

Piispa johtajana


1. Piispan toimii kirkkoherrojen esimiehenä ja johtajana. Mikä sinulle piispana siinä olisi oleellista? Miten edistäisit sitä?

Piispa on hiippakuntansa paimen, joka kaitsee sekä suoraan että lääninrovastien välityksellä
kirkkoherroja. Paimenen paikka laumaansa nähden vaihtelee tilanteen mukaan:edessä suuntaa näyttämässä, sivulla arvioimassa ja puolustamassa, keskelläkokoamassa ja keskustelemassa, takana etsimässä ja etsimässä. Näitä kaikkiakaitsemisen ulottuvuuksia haluaisin harjoittaa myös kirkkoherroihin nähden.Käytännön keinoja esimerkiksi: piispantarkastukset, työyhteisökonsultaatiot, kirkkoherroilleja talouspäälliköille tarkoitetut johtamisen päivät, säännöllisetTeams-palaverit rovastikunnittain kirkkoherrojen kanssa, kahdenkeskisetkeskustelut ja rukoushetket.

2. Millaista tukea pystyisit piispana tarjoamaan seurakuntiesi työntekijöille?

Piispantarkastukset, työyhteisökonsultaatio, hiippakunnan tarjoama koulutus, Teams-palaverit kokotyöyhteisön, jonkin työalan tai yksittäisen työntekijänkin kanssa.

3. Miten osaat ja haluat tukea pappeja heidän työssään?

Olen toiminut pitkään sekä tietyistä työaloistavastaavana pappina että kirkkoherrana. Lääninrovastina ja pappisasessorinaolen osallistunut moniin työyhteisöinterventioihin tulehtuneissatyöyhteisöissä. Sairaalapapin työ on kerryttänyt sielunhoidollista osaamistani.

4. Piispan on hyvä hallita myös talousasioita, joten millaista taloudellista vastuuta olette kantaneet?

Seurakunnassamme vastuun talouden ja toiminnan suunnittelusta kantaa johtoryhmä. Siihen kuuluvat kirkkoherrapuheenjohtajana, talouspäällikkö sihteerinä sekä johtavat luottamushenkilöt. Strategian valmistelusta vastaavana työntekijänä olen tottunut suunnittelemaan toimintaa ja taloutta myös pitkällä tähtäimellä.

5. Millaista johtamis- ja hallinnonkokemusta ehdokkaalla on ja oletko uskaltanut seisoa omilla jaloillasi päätöksenteossa?

Kirkkoherrana olen johtanut seurakuntaamme vuodesta 2001,lääninrovastina olen johtanut rovastikuntamme seurakuntien yhteistyötä vuodesta2005, pappisasessorina (2007-2013) olen ollut mukana hiippakunnan hallinnossa,piispainkokouksen jäsenenä (2010-2012) olen ollut mukana koko kirkonhallinnossa. Johtamisotteeni on strateginen eli pitkäjänteinen , osallistavaeli parviälyyn luottava ja ratkaisukeskeinen eli en halua jäädä vatuloimaan päätöksen teossa. Tarvittaessa, esimerkiksi Kauhajoen koulusurmiinliittyneestä kriisijohtamisessa, pystyn myös hyvin nopeaan ja itsenäiseen päätöksen tekoon.

6. Piispan virkaan kuuluu seurakunnan ja papiston valvontaa ja ohjaukseen liittyviä tehtäviä. Tämä edellyttää luonnollisesta säädösten ja sopimusten tuntemusta. Miten hyvin tunnette kirkollisen lainsäädännön ja sen soveltamisperinteen liittyen piispanviranhoidon kannalta keskeisiin asioihin? (seurakuntien talous, hallinto,rakenteet, henkilöstökysymykset) ?

Ylempi pastoraalitutkinto sekä pitkätyökokemus kirkollisen hallinnon eri tasoilla ovat tarjonneet hyvät eväätkirkollisen lainsäädännön tuntemiseen ja soveltamiseen.

7. Miten lisäisit avoimuutta ja läpinäkyvyyttä seurakuntien ja kirkon päätöksenteossa?

Esimerkiksi hyvällä hallinnollisella viestinnällä, joka olisi paitsi tiedottavaa myös vuorovaikutteista ja jota harjoitettaisiin sekä ennen päätöksentekoa että päätöksenteon jälkeen.

8. Piispa ei ole henkilöstöhallinnollisesti kirkkoherrojen tai pappien esimies, mutta kuitenkin ohjaa, valvoo ja kaitsee. Mitkä ovat vahvuutesi tämän tyyppisessä johtamisessa?

Minulla on johtamisessani vuorovaikutteinen ote eli pyrin puhumisen lisäksi myös kuuntelemaan.

9. Tuomiokapituli jakavat silloin tällöin varoituksia. Mainitse yksi tilanne, josta sinä piispana puoltaisit varoituksen antamista?
(Onneksi tämä on tietysti minimaalinen osa kapitulin tai piispan työtä, mutta siis missä menee hyväksyttävyyden rajat?)

Esimerkiksi keskeisten virkatehtävien tahallinen ja toistuva laiminlyönti.



Jaksaminen ja hyvinvointi

10. Miten huolehdit omasta jaksamisestasi, ja jos piispaksi pääset miten aiot silloin huolehtia jaksamisestasi?

Liikkumalla, nukkumalla, syömällä terveellisesti, musisoimalla, matkustelemalla, mietiskelemällä elämän suuria kysymyksiä, pitämällä kiinni vapaapäivistä, hiljentymällä Raamatun ja rukouksen äärelle joko yksin tai yhdessä.



Seurakuntalaiset

11. Miten piispa kehittäisi työnkuvaansa, että hän tulisi lähemmäs tavallisia seurakuntalaisia?

Kiertämällä ahkerasti hiippakunnan seurakunnissa, tapaamalla eri sidosryhmien edustajia sekä hiippakunnan alueella asuvia ihmisiä sekä käyttämällä nykyajan digitaalisia välineitä vuorovaikutteisesti.

12. Mihin ihmisryhmään panostamisen näkisit tärkeimpänä tämän päivän kirkossa?

Syrjäytyneisiin ja syrjäytymisvaarassa oleviin: esimerkiksi sairaisiin, vanhuksiin, vähävaraisiin, lapsiperheisiin. Toiminnan suunnitteluun olisi hyvä saada mukaan enemmän alle 30-vuotiaita.

13. Miten kirkon kynnystä voitaisiin madaltaa ns. perusseurakuntalaisten silmissä?

Korona-ajan striimaukset ovat jo madaltaneet kynnystä tuomalla mm. jumalanpalvelukset kodeissa seurattaviksi.
Seurakunnan on mentävä sinne, missä ihmisiä on jo muutenkin koolla. Esimerkiksi kauppakeskuksissa voitaisiin järjestää erilaisia pop
up -tapahtumia.



Usko, rukous ja Raamattu

14. Kuinka voi tulla uskoon?

Usko on Jumalan lahja, jonka ihminen ottaa vastaan. Luterilaisen näkemyksen mukaan usko lahjoitetaan ja uskoa vahvistetaan armonvälineiden eli kasteen, Raamatun sanan ja ehtoollisen kautta.

15. Mitä mieltä olette Päivi Räsäsen saamasta syytteestä kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan ja siitä, miten Raamattua voi enää kaikelta osin lainata saamatta syytettä - ja miettiikö papit puheitaan ja saarnojaan siltä pohjalta, että välttävät kokonaan tiettyjenraamatunkohtien lainaamista - sen vuoksi että siitä saattaa rapsahtaa syytevaltakunnansyyttäjältä? Ihan realistinen tilanne, ja kuitenkin kiinnostaa,mitä siitä asiasta ajatellaan, mutta ennen kaikkea, miten sen kanssatoimitaan!?!?

Raamattua täytyy saada lukea jasiteerata vapaasti, mutta sitä ei saa käyttää esimerkiksi johonkinihmisryhmään kohdistuvan vihapuheen välineenä.

16. Kirkoissamme on jätetty pois rukous Israelin puolesta, onko sinulla halua tuoda tämä rukous takaisin ja siunata Israelia! Israelin puolesta on hyvä rukoilla kirkoissamme, mutta se ei tarkoita kaiken Israelissa harjoitettavan politiikan hyväksymistä. Kirkolliskokouksessa suosion saaneessa aloitteessa halutaan kehittää seurakuntien rukouselämää. Miten itse sitä kehittäisit?

Rohkaisemalla vanhempia rukoilemaan iltarukouksen lastensa kanssa. Rohkaisemalla seurakuntia sanoittamaan vapaasti myös messun rukouksia.


Diakonia

17. Mitä ajattelette Raamatun kehotuksista auttaa köyhiä, miten tämä teistä toteutuu seurakunnissa ja kenelle erilaiset palvelut pääasiassa suunnataan tällä hetkellä?

Köyhien auttaminen on ollut kautta aikojen keskeisellä sijalla kristinuskossa. Sitä täytyy edelleenkin harjoittaa.


18. Miten piispana voisit toimia, jotta lapsiperheet kokisivat kirkon olevan kiinnostunut heistä? Miten kirkko voisi auttaa ja tukea taloudellisessa ahdingossa olevia lapsiperheitä?

Kauhajoen seurakunta on esimerkiksi perustanut kristillisen ryhmäperhepäiväkodin, josta vanhemmat voivat hankkia palvelun kunnan palvelusetelillä. Seurakunnallamme on monipuolisesti palveluja lapsiperheille. Seurakuntien ja kirkon diakonia-avustuksilla voidaan tukea taloudellisessa ahdingossa olevia lapsiperheitä.


19. Miten ehdokkaat ajattelevat sanasta diakoniakasvatus? Mitä se on, tarvitaanko sellaista...vrt. Jyväskylässä on lähetyskasvatussihteerin virka...

Diakonia ei kuulu ainoastaan diakonityöntekijöille vaan kaikille seurakuntalaisille ja siihen on hyvä kasvattaa. Diakoniakasvatusta annetaan opettamalla lapsia ja nuoria pitämään huolta lähimmäisestään.



Kasvatustyö

20. Millaisena näet partion ja kirkon yhteistyö ja miten sitä tulisi kehittää? Onko sinulla partiotaustaa?

Yhteistyötä voidaan kehittää järjestämällä yhteisiä tapahtumia. Minulla ei ole partiotaustaa, mutta sen sijaan on paljon hyviä kokemuksia yhteistyöstä Kauhajoen partiolaisten kanssa.

21. Kuinka kohtaat ja mitä vastaat pienelle lapselle, joka kysyy surun keskeltä sinulta: "Onko mummi taivaassa?"

Tilanteesta riippuen ottamalla syliin ja vastaamalla "Toivon niin".



Avioliittoon vihkiminen

22. Ihmisen elämä on lyhyt. Jokaisen pitäisi saada viettää se sen ihmisen kanssa, jonka kanssa haluaa. Jos sinut valitaan piispaksi, oletko valmis puolustamaan jokaisen ihmisen oikeutta tähän?

Kyllä.

23. Mikä on suhtautumisesi samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen? Kuuluuko Jumalan kasvojen edessä solmittu liitto homopareille. Perustele!

Kannatan kirkon perinteistä avioliittonäkemystä mutta olisin valmis myöntämään papeille omantunnonvapauden vihkiä sateenkaaripareja.

24. Kuinka keskeiseksi tässä piispanvaalissa on noussut kysymys, mikä on suhtautumisenne tasa-arvoiseen avioliittoon/samaa sukupuolta olevien vihkimiseen tai siunaamiseen? Jos em. Kysymys on noussut usein esille, kuinka ärsyttävää on se, että tämä kysymys esitetään niin usein?

Siinä mielessä ärsyttää, että tämä kysymys peittää näkyvistä muita yhtä tärkeitä piispan viran hoitoon liittyviä kysymyksiä.

25. Oletko valmis nykyisessä pappisvirassasi vihkimään kristilliseen avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja tai siunaamaan? Kyllä tai ei.

En nykyisten säädösten aikana.

26. Jos sinut vihitään piispaksi, aiotko lipsua sukupuolineutraalin avioliittoon vihkimisasioissa? Noudatatko kirkon virallista kantaa, vai katsotko läpi sormien niitä pappeja jotka vihkii homopareja? Pitääkö sateenkaaripareja vihkiviä pappeja rankaista? Jos ei, niin miksi ei jos kuitenkin kirkon tunnustuksen mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen?

Noudatan kirkon virallista kantaa avioliittoon vihkimisessä sekä piispojen suositusta pidättyväisyydestä pappien kurinpitotoimenpiteissä.

27. Samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen hiertää nyt kirkossa. Teologiset perustelut on moneen kertaan kerrottu puolesta ja vastaan. Mikä on oleellisinta tässä? Miten ratkaisisit ristiriidan?

Luterilaisessa etiikassa sovelletaan Jeesuksen vuorisaarnassa esittämää kultaisen säännön periaatetta: ”Kaikki mitä tahdotte muiden tekevän teille, tehkää se heille.” Se kehottaa meitä asettumaan toisen osaan, etsimään yhteistä hyvää sekä tavoittelemaan kohtuullisuutta. Kannatan piispojen esittämistä vaihtoehdoista kolmatta mallia, jossa pidetään kiinni kirkon perinteisestä avioliittonäkemyksestä mutta sallitaan papeille omantunnon vapaus sateenkaariparien vihkimiseen. Piispoista tämän mallin kannalla ovat arkkipiispa Tapio Luoma sekä piispa Matti Repo. En vihkisi kirkon nykyisten säädösten pohjalta sateenkaariparia avioliittoon, mutta olen toimittanut kirkkomme hyväksymän rukouksen maistraatissa avioliiton solmineen sateenkaaripariskunnan kanssa ja puolesta.


Ekumenia ja herätysliikkeet

28. Mikä on suhteenne ja suhtautumisenne muihin kirkkokuntiin ja kristillisiin järjestöihin?

Olen piispankokouksen ekumeenisen toimikunnan jäsenenä sekä paikallisseurakunnan kirkkoherrana oppinut suhtautumaan arvostavasti sekä muihin kirkkokuntiin että kristillisiin järjestöihin.

29. Mitä arvostat muissa tunnustuskunnissa?

Niiden kykyä rakentaa toimintansa vapaaehtoisuuden varaan.

30. Mikä on suhteenne ja suhtautumisenne kirkon sisällä toimiviin herätysliikkeisiin ja kristillisiin järjestöihin?
Olen hengelliseltä identiteetiltäni luterilainen kristitty. En kuulu mihinkään herätysliikkeeseen, mutta olen ollut yhteistyössä lähes kaikkien kanssa tavalla tai toisella: esim. rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus, lestadiolaisuuden eri suuntaukset, viidesläisyyden piirissä erityisesti kansanlähetys, karismaattisten suuntausten puolella New Wine.



Kirkon virka ja eri ammattiryhmät

31. Miten ehdokas suhtautuu työvuorojen järjestelyyn sukupuolen perusteella?
Kielteisesti eli työvuoroja ei pidä järjestellä sukupuolen perusteella.

32. Milloin meidät kirkon nuorisotyönohjaajat ja varhaiskasvatuksen ohjaajat vihitään kirkon virkaan?
Toivottavasti pian.

33. Kanttori työyhteisössä joutuu moneen. Kuinka moneen? Mitä ajattelet kanttorin ydintehtäviksi? Tämä kysymys siksi, että uusia työaloja tuntuu syntyvän, mutta kanttorivirkojen houkuttelevuus on uhattuna suuren työmäärän takia. Moni uupuu, koska musiikki on kaikessa toiminnassa mukana ja lisäksi vapaaehtoisten ohjaaminen on iso osa kanttorin työtä.
Kanttorin ydintehtäviä ovat jumalanpalvelukset ja toimitukset. Pidän myös tärkeinä kuorojen ja muskariryhmien vetämistä.

34. Millaisena näet diakonian viran tulevaisuuden?
Kirkkolainsäädännön mukaan diakonia kuuluu kaikille seurakunnan jäsenille, mutta diakonian ammattilaisia tarvitaan organisoimaan, rekrytoimaan, johtamaan ja myös toteuttamaan seurakunnan diakoniaa.

35. Miten toimisit piispana diakonian virkaan vihkimyksen kanssa? Toimittaisitko diakonian virkaan vihkimysmessun yhdessä pappisvihkimyksen kanssa? Jos toimittaisit diakonian virkaan vihkimysmessun erillään pappisvihkimyksestä. Perustele tämä toimintamalli. Kiitos! (Espoo, Turku, Tampere, Helsinki ovat hiippakuntia joissa on yhteisvihkimys ja ordinaatiokurssi.)
Toimittaisin yhdessä.


Seurakuntarakenne

36. Voiko pieni seurakunta olla elinkelpoinen itsenäisenä? Onko kaikkien pienten seurakuntien oltava liitoksissa mukana? Mikä on kokemuksesi mukaan ideaali koko seurakunnalle nimenomaan toiminnan näkökulmasta? Tässä hiippakunnassa on monenkokoisia seurakuntia ja ainakin tällä suunnalla monien pienten seurakuntien tilanne on rahallisesti todella heikkokin. Eli miten niiden tilaa voisi parantaa, onko muita vaihtoehtoja, kuin yhteenliittäminen ja entäs jos eivät halua liittyä toiseen seurakuntaan?
Työskennellessäni Floridassa amerikansuomalaisessa St. Andrewn seurakunnassa huomasin, että pienikin seurakunta voi olla elinkelpoinen. Siellä kuitenkin toimitaan yhdistyspohjalta, vapaaehtoiskannatuksen ja vapaaehtoistyövoiman varassa, ilman suuren kiinteistömassan ja yhteiskunnallisten tehtävien tuomaa taloudellista taakkaa. Täällä tarvittaisiin suurta muutosta seurakunnan perustehtävään ja yhteiskunnalliseen asemaan, jotta moinen onnistuisi.


Toimintaympäristön muutos, työn kehittäminen

37. Kirkon keskushallintoon kohdistuu 3 miljoonan euron säästöpaine. Miten sinun mielestäsi tuo säästö tulisi toteuttaa?
En tunne riittävän hyvin kirkon keskushallintoa, jotta voisin antaa hyviä neuvoja tässä asiassa.

38. Hallinnon keventämisestä on kiva puhua. Miten se käytännössä tapahtuu? Miten taata se, että seurakunnissa työntekijät saisivat luoda uutta nopeallakin aikataululla ja joustolla jotta pysyttäisiin palveluissa ja kohtaamisessa ajan tasalla ja ihmisten arjessa mukana?
Esimerkiksi purkamalla kirkollisia alistus- ja lupasäädöksiä.

39. Miten messujen ja jumalanpalvelusten alkamisaikoja tulisi kehittää? Kun pääasiallisin alkamisaika on klo 10, niin voitaisiinko se siirtää esim klo 13 tai klo 14 alkavaksi ?

Periaatteessa voitaisiin siirtää, käytännössä siitä kannattaisi keskustella seurakuntalaisten kanssa.


Maantiede

40. Muuttaako uusi piispa Lapualle? Kyseessä on kuitenkin Lapuan hiippakunta, ei Seinäjoen. Siirtyykö piispa takaisin Lapualle vai jääkö Seinäjoelle? Palaako tuomiokapituli Lapualle? Miten piispa näkyisi myös täällä Keski-Suomessa ja muutenkin yhdistäisi tätä hiippakuntaa, ihan konkreettisia ideoita siis kaipaisin.

Lapua on ja tulee olemaan hiippakuntamme hengellinen ja hallinnollinen keskus . Siellä on tuomiokirkko ja myös tuomiokapitulin kollegio kokoontuu pääsääntöisesti siellä. Toiminnallisesti hiippakuntamme on moninapainen eli sillä on ja tulee olemaan toimintaa kolmessa maakunnassa ja erityisesti niiden keskuskaupungeissa Jyväskylässä, Seinäjoella ja Vaasassa. Henkilöstöä on sijoitettu Seinäjoelle ja Jyväskylään. Piispa voi asua joko yksityisesti tai virka-asunnossa. Pappisasessoriaikoina totuin ajetelemaan Kauhajoelta niin Lapualle kuin muuallekin hiippakuntaan. Niinpä pidän sitä nytkin luontevimpana vaihtoehtona, mutta olen avoin muillekin vaihtoehdoille. Fyysisen liikkumisen lisäksi olisin virtuaalisesti kontaktissa eri puolille hiippakuntaa.

Vastakkainasettelu, eriarvoisuuden vähentäminen

41. Miten piispana voisit poistaa eriarvoisuutta kirkossa?
Epäterve vastakkainasettelu korostuu useissa toiminnoissa. "Joko tai" -ajattelu on hyvin yleistä. "Jos olet jonkun puolella, olet muista vastaan!" - Tällainen ajattelutapa on hyvin yleistä. Jos äänestän miestä, olen naisia vastaa ja toisinpäin - syrjivää. Jos ajattelen avioliittoa perinteisenä miehen ja naisen liittona, poljen toisten oikeuksia. Jos kirjoitan nimen adressiin "Ei kaivoksia käsivarteen", olen kaivosteollisuutta ja Suomen teollistumista vastaan. Jos syön kasvisruokaa, olen viherpiipertäjä jne. Korona-aika on tuonut vielä lisää eri tavalla jattelevia. Ahdistaa tällaiset vastakkainasettelut. Some ja lehdistö kiihottaa tähän. Somessa on helppo olla joko tai. Mitä sanotte, pitäisikö näissä vaaleissa äänestää naista vai miestä? Miksi ehdokkaiden sukupuolijakauma on 25/75%? Mitä ohjeita annatte vastakkainasettelun vastaisille toimenpiteille?


Ehdokkaan sukupuolen ei pitäisi olla ratkaiseva tekijä piispanvaalissa. Kirkossamme on arkkipiispa Tapio Luoman kaudella valittu neljä uutta piispaa, joista kaksi on naista ja kaksi miestä. Piispan tehtävien näkökulmasta tärkeämpää on arvioida, korostaako piispaehdokas sitä, mikä yhdistää, vai sitä, mikä erottaa, sillä piispan tärkein tehtävä on varjella kirkon ykseyttä ja yhteyttä. Lisäksi kannattaa arvioida, onko piispaehdokkaalla riittävästi erityisesti paikallisseurakuntaan liittyvää johtamiskokemusta, sillä kirkon perustyö tehdään seurakunnissa ja piispan erityisenä tehtävänä on tukea kirkkoherroja paikallisseurakuntien johtamisessa. Piispalla on myös hyvä olla riittävän laaja-alaiset opinnot teologiassa,


Henkilökohtaiset

42. Osallistutko tällä hetkellä säännöllisesti raamattu- tai rukouspiiriin?
Meillä on vaimon kanssa iltaisin kahden hengen Raamattu- ja rukouspiiri, jossa rukoilemme ihmisten meille esittämien asioiden puolesta.


43. Lähtisitkö lähetystyöhön? Miksi? Miksi et?
Toteutan lähetysnäkyä nykyisessäkin virassani.

44. Sanoit videollasi: "Tervetuloa kaikille, mutta ei tervetuloa kaikelle. "Mitä tarkoitat tällä? Mihin kaikkeen jokainen ei ole tervetullut? Ja miksi seole merkityksellistä sanoittaa noin?

”Tervetuloa kaikille” tarkoittaa sitä, että kaikki ja kaikenlaiset ihmiset ovat tervetulleita kirkkoon”. ”Ei tervetuloa kaikelle” tarkoittaa, että kristinuskon vastainen toiminta ei ole tervetullutta kirkkoon. Luterilaisessa etiikassa toimintaa arvioidaan Jeesuksen vuorisaarnassa esittämänkultaisen säännön mukaan: ”Kaikki, mitä tahdotte muiden tekevän teille,tehkää te heille.” Siinä korostuvat toisen asemaan eläytyminen, koko yhteisönhyvään tähtääminen sekä kohtuullisuus. Kultainen sääntö antaa meillemenetelmän siihen, kuinka rakkauden kaksoiskäskyä tulisi soveltaa. Lisäksi sekuvaa inkarnaation luonnetta: Jumalan Poika eläytyi ihmisen osaan syntymälläihmiseksi ja täytti toiveemme sovittamalla meidät yhteen Jumalan kanssa.


45. Mikä on tärkein teologinen kirja, jonkaolet lukenut?

Tuomo Mannermaa: Kaksi rakkautta; Simo Knuuttila: Järjen jatunteen kerrostumat; Richard Swinburne: The Existence of God. Siinä kolmekirjaa, joiden äärelle olen usein palannut.

46. Onko teillä yhteyksiä tai ystäviä vapaiden suuntien parissa?

On sekä yhteyksiä että ystäviä kaikissa paikkakunnallamme toimivissa kristillisissä seurakunnissa.

47. Ongelmia aina on... Miten toimit, kun et osaa ratkaista ongelmaa?

Turvaudun yhteiseen pohdintaan sekä rukoukseen.

48. Millainen on "käyttöteologiasi" eli kiteytä teologisen ajattelusi ydinsisältö ja painotukset.

Uskossa on kyse toivosta toivottomiltakin tuntuvissa tilanteissa. Siksi lempikohtani Raamatussa on Jer. 29:11: ”Minulla on omatsuunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia. Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.”

49. Mikä on mielestäsi kristillisen kirkontärkein tehtävä maailmassa? Miten itse elät sen periaatteen mukaisesti?

Lähetyskäskyn täyttäminen. Osallistun tuon käskyn täyttämiseen omalla pienellä panoksellani sekä työssä että vapaa-ajalla.

50. Kuka teologi on sinun esikuvasi?

Väitöstutkimukseni ohjaaja, emeritus professori Simo Knuuttila.


51. Työnäkyyn liittyvät haaveet?

Kaitsea minulle uskottua laumaa siten, että perille taivaaseen pääsee mahdollisimman moni tuosta laumasta.